muonitusjaosto oli lottien toiminta-aloista suurin. Rauhanaikana lotat muonittivat suojeluskuntien harjoituksia sekä muita suuria tapahtumia. Varoja kerättiin kanttiini- ja ravintolatoiminnalla. Hankituilla varoilla ostettiin muonituskalustoa ja koulutettiin lottia hoitamaan suurmuonituksia. Ruoan valmistukseen kotirintaman lotat osallistuivat leipomalla talvisodan aikana yli 100.000 kg leipää päivässä. Sotavuosina lotat huolehtivat kenttäsairaaloiden, sairasjunien ja sotatoimialueelle sijoitettujen sotasairaaloiden muonituksesta. Myös linnoitustyömaiden muonitukset kuuluivat Lotta Svärd -järjestölle.

muonituslottia
Lottien leipomat leivät lähetettiin kuljetuslaatikoissa rintamalle. Käytössä oli neliskulmainen muotti, jotta laatikkoon ei jäisi hukkatilaa.


muonituslottia
Lotat valmistivat ruokaa suomalaisella M/29 (vm. 1929) kenttäkeittiöllä.