På svenska In English
Syvärannan Lottamuseo Syvärannan Lottamuseo Syvärannan Lottamuseo
Rantatie 39, Tuusula  Puh. 09 2741077 Rantatie 39, Tuusula  Puh. 09 2741077    
Lottamerkki
Aukioloajat

Pääsymaksu

Yhteystiedot

Etusivulle
       
Historiaa lotta svärd säätiö
Sodan loppuvaiheessa syksyllä 1944 Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta perusti Suomen Naisten Huoltosäätiön. Säätiön tarkoituksena oli huoltaa ja avustaa sodasta kärsimään joutuneita naisia ja lapsia. Säädekirjan allekirjoittajina olivat Fanni Luukkonen, Irma Turunen ja Maja Genetz. Nykyisten sääntöjen mukaan voidaan avustaa myös naisten koulutusta toimintaan kriisitilanteissa sekä vaalia lottaperinteitä. 60 vuotta täyttäessään vuonna 2004 säätiö sai uuden nimen Lotta Svärd Säätiö.

Ennen Lotta Svärd -järjestön lakkauttamista 23.11.1944 olivat paikallisosastot ehtineet lahjoittaa omaisuuttaan vasta perustetulle säätiölle. Osa varoista oli kuitenkin luovutettava valtiolle. Säätiö käytti saamiaan varoja heti huoltotyöhön sekä kartutti niitä hankkimalla kiinteistöjä ja perustamalla liikeyrityksiä. Sotien jälkeistä Suomea vaivasi asuntopula ja säätiö rakennutti Helsinkiin Mannerheimintie 93:een arava-asuintalon, josta järjestettiin asuntoja sodasta palanneille lotille sekä perheille.

Myöhemmin perustettiin erityinen kuntouttamistoimikunta, joka on ohjannut entisiä lottia joko avo- tai laitoskuntoutukseen. Kuntoutusväline- ja kalustoavustusta tai rahallista avustusta ovat saaneet myös lukuisat sotainvalidi- ja veteraanijärjestöt ja erityisesti näiden naisosastot. Lisäksi säätiöllä on vuokra-asuntoja Helsingissä, Espoossa ja Tuusulassa. Ohjeet ja lomakkeet kuntoutukseen ja avustukseen löytyvät tämän sivun lopussa.

Vuosi 1994 oli Suomen Naisten Huoltosäätiön (nyk. Lotta Svärd Säätiö) 50-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Merkkivuotensa kunniaksi Säätiö rakennutti Suomen lottien työn kunnioittamiseksi ja muistojen vaalimiseksi Tuusulan Syvärantaan Lottamuseon. Rakennus valmistui vuonna 1995 ja avattiin yleisölle Lotanpäivänä 12.5.1996. Tuusulan Syvärannassa sijaitsee myös Ruotsin lottien lahjoittama Ruotsinmajaksi kutsuttu rakennus, joka rakennettiin heti talvisodan jälkeen toipilaskodiksi lotille.

Liiketoiminta
Sodan päätyttyä Suomen valtio aloitti Pohjois-Suomen jälleenrakentamisen suunnittelun. Samaan aikaan Suomen Naisten Huoltosäätiössä (nyk. Lotta Svärd Säätiö) kannettiin huolta sodan johdosta kotinsa menettäneiden lottien toimeentulosta. Maja Genetz ja Tellervo Hakkarainen saivat ajatuksen järjestöstä, joka ottaisi hoitaakseen jälleenrakennustyömaiden muonitukset. Toiminnan aloittaminen olisi helppoa, kun henkilökunnaksi palkattaisiin entisiä muonituslottia, jotka olivat täysin oppineita suurmuonitusten hoitajia.

2.11.1944 pidettiin kokous, jossa päätettiin perustaa Työmaahuolto ry hoitamaan muonituksia. Uusi yhdistys sai lahjoituksia monilta tahoilta, mm. Lotta Svärd -järjestö lahjoitti kaksi pesula-ambulanssia ja yhden Volvo-merkkisen kuorma-auton. Työmaahuolto ry muonitti pohjoisen työmaita heti sodan jälkeen.

Vuonna 1948 päätettiin lopettaa Työmaahuolto ry ja jatkaa toimintaa Työmaahuolto Oy:nä. Yhdistyksen aloittama työpaikkaruokailu laajeni ja se siirrettiin Työmaahuolto Oy:n nimiin, jonka osake-enemmistön omisti lottien perustama Suomen Naisten Huoltosäätiö (nyk. Lotta Svärd Säätiö). Osakeyhtiön toiminta laajeni nopeasti kattamaan koko maan ja se sai muonitettavakseen kaikki Suomen suurimmat tapahtumat. Sen palveluita käyttivät myös mm. Nokia, Neste, Rautaruukki, Posti ja Outokumpu. Kaikista suurin voimain koitos oli Helsingin Olympialaisten muonitus vuonna 1952, jolloin Työmaahuolto Oy perusti yhdeksän kenttäruokalaa, joissa asioi päivittäin noin 75.000 ruokailijaa.

Liiketoiminta laajenee
Työmaahuolto Oy:n toiminta laajeni neuvokkaiden entisten lottien käsissä. Mannerheimintie 93:ssa sijainnut Ravintola White Lady oli yksi sen tunnetuimmista tytäryhtiöistä. Ravintola oli tunnettu paitsi laadustaan myös siitä, että se oli tiettävästi ensimmäinen ravintola, jonne naiset pääsivät ilman herraseuraa. Muita tytäryhtiöitä olivat mm. tukkuliike Suuros Oy sekä Ruova Oy Tampereella. Työmaahuollon perinteisen työpaikkaruokailun tilalle kehittyi uusia alueita kuten lentokone-catering ja kouluruokailu. Työmaahuolto Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja oli talousneuvos Tellervo Hakkarainen.

Avustustoiminta ja Työmaahuollon myyminen
Vuonna 1977 Työmaahuolto Oy:n ja sen sisaryhtiöiden liikevaihto oli noin 80 miljoonaa ja työntekijöitä oli 1.800. Työmaahuolto Oy noudatti omistajatahonsa ideologiaa ja avusti vuosittain lukuisia aatteellisesti lähellä olevia järjestöjä kuten sotainvalideja ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeviä yhdistyksiä. Vuonna 1978 yritystoiminta myytiin Oy Fazer Catering Ab:lle (nyk. Amica). Tytäryhtiöistä Suomen Naisten Huoltosäätiölle (nyk Lotta Svärd Säätiö) jäi Pyykkivakka Oy (nyk. Lottavakka Oy).

LÄHDE: Kleemola Irja: Suomen Naisten Huoltosäätiö 1944-1994. SNHS 1994.


Kuntoutushakemus ohje
Kuntoutushakemus
Avustushakemus ohje
Avustushakemus
Asuntohakemus

Lotta Svärd Säätiö
Mannerheimintie 93
00270 Helsinki
puh: 09 4770 2881
fax: 09 2413 964
sähköposti: etunimi.sukunimi@lottasaatio.fi

Toiminnanjohtaja Hilkka Syrjälä
Toimistosihteeri Pirjo Kauhanen
Huoltosihteeri Vanamo Määttä
Laskentapäällikkö Tiina Ilola
Pääkirjanpitäjä Leena Loponen
Toimistosihteeri Heli Viksten

Lotta Svärd Säätiö
Syvärannan historia
Tapahtumat
Lottapuvun vuokraus
Museomyymälä
Linkkejä
 

 

 



alkuunalkuun