![]() |
![]() |
![]() |
||
![]() |
||||
| lotta svärd säätiö Sodan loppuvaiheessa syksyllä 1944 Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta perusti Suomen Naisten Huoltosäätiön. Säätiön tarkoituksena oli huoltaa ja avustaa sodasta kärsimään joutuneita naisia ja lapsia. Säädekirjan allekirjoittajina olivat Fanni Luukkonen, Irma Turunen ja Maja Genetz. Nykyisten sääntöjen mukaan voidaan avustaa myös naisten koulutusta toimintaan kriisitilanteissa sekä vaalia lottaperinteitä. 60 vuotta täyttäessään vuonna 2004 säätiö sai uuden nimen Lotta Svärd Säätiö. Ennen Lotta Svärd -järjestön lakkauttamista 23.11.1944 olivat paikallisosastot ehtineet lahjoittaa omaisuuttaan vasta perustetulle säätiölle. Osa varoista oli kuitenkin luovutettava valtiolle. Säätiö käytti saamiaan varoja heti huoltotyöhön sekä kartutti niitä hankkimalla kiinteistöjä ja perustamalla liikeyrityksiä. Sotien jälkeistä Suomea vaivasi asuntopula ja säätiö rakennutti Helsinkiin Mannerheimintie 93:een arava-asuintalon, josta järjestettiin asuntoja sodasta palanneille lotille sekä perheille. Myöhemmin perustettiin erityinen kuntouttamistoimikunta, joka on ohjannut entisiä lottia joko avo- tai laitoskuntoutukseen. Kuntoutusväline- ja kalustoavustusta tai rahallista avustusta ovat saaneet myös lukuisat sotainvalidi- ja veteraanijärjestöt ja erityisesti näiden naisosastot. Lisäksi säätiöllä on vuokra-asuntoja Helsingissä, Espoossa ja Tuusulassa. Ohjeet ja lomakkeet kuntoutukseen ja avustukseen löytyvät tämän sivun lopussa. Vuosi 1994 oli Suomen Naisten Huoltosäätiön (nyk. Lotta Svärd Säätiö) 50-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Merkkivuotensa kunniaksi Säätiö rakennutti Suomen lottien työn kunnioittamiseksi ja muistojen vaalimiseksi Tuusulan Syvärantaan Lottamuseon. Rakennus valmistui vuonna 1995 ja avattiin yleisölle Lotanpäivänä 12.5.1996. Tuusulan Syvärannassa sijaitsee myös Ruotsin lottien lahjoittama Ruotsinmajaksi kutsuttu rakennus, joka rakennettiin heti talvisodan jälkeen toipilaskodiksi lotille. Liiketoiminta 2.11.1944 pidettiin kokous, jossa päätettiin perustaa Työmaahuolto ry hoitamaan muonituksia. Uusi yhdistys sai lahjoituksia monilta tahoilta, mm. Lotta Svärd -järjestö lahjoitti kaksi pesula-ambulanssia ja yhden Volvo-merkkisen kuorma-auton. Työmaahuolto ry muonitti pohjoisen työmaita heti sodan jälkeen. Vuonna 1948 päätettiin lopettaa Työmaahuolto ry ja jatkaa toimintaa Työmaahuolto Oy:nä. Yhdistyksen aloittama työpaikkaruokailu laajeni ja se siirrettiin Työmaahuolto Oy:n nimiin, jonka osake-enemmistön omisti lottien perustama Suomen Naisten Huoltosäätiö (nyk. Lotta Svärd Säätiö). Osakeyhtiön toiminta laajeni nopeasti kattamaan koko maan ja se sai muonitettavakseen kaikki Suomen suurimmat tapahtumat. Sen palveluita käyttivät myös mm. Nokia, Neste, Rautaruukki, Posti ja Outokumpu. Kaikista suurin voimain koitos oli Helsingin Olympialaisten muonitus vuonna 1952, jolloin Työmaahuolto Oy perusti yhdeksän kenttäruokalaa, joissa asioi päivittäin noin 75.000 ruokailijaa. Liiketoiminta laajenee Avustustoiminta ja Työmaahuollon myyminen
LÄHDE: Kleemola Irja: Suomen Naisten Huoltosäätiö 1944-1994. SNHS 1994. Lotta Svärd Säätiö Toiminnanjohtaja
Hilkka Syrjälä |
||||
|
|
||||
|
||||