lotta svärd -järjestön synty
Lotta Svärd -järjestö sai alkunsa samoihin aikoihin kuin Suomi kävi itsenäisyystaisteluaan. Tuolloin naisyhdistykset alkoivat tukea vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Aluksi työ oli lähinnä suojeluskuntalaisten harjoitusten ja kokoontumisten muonittamista, kunnes toiminta laajeni käsittämään myös huoltoa, varojen keräystä ja lääkintää. Koska esikuvia ei varsinaisesti ollut, sai toiminta hyvin kirjavia muotoja. Samoin nimityskäytäntö oli mitä moninaisin. Puhuttiin "Suojeluskunnan naisosastoista" ja "ompeluseuroista". Kuopiossa perustettiin "Suojeluskunnan emännät" - niminen yhdistys. Tiettävästi ensimmäisenä Lotta Svärd -nimeä käytti 19.11.1918 perustettu Riihimäen Lotta Svärd. Jo ennen Riihimäen yhdistystä oli kenraali C.G.Mannerheim kiittänyt puheessaan Senaatintorilla 16.5.1918 Suomen naisia työstä, jonka he olivat tehneet "Taistelutantereella laupeudensisarena tai Lotta Svärdinä tai kodissa uupumattomasti aherrellen...".

Osuvan Lotta Svärd nimen Mannerheim oli napannut J.L.Runebergin teoksesta "Vänrikki Stoolin tarinat". Lotta Svärd runossa sotamies Svärd lähtee sotaan ja ottaa vaimonsa Lotta Svärdin mukaan. Runon sotamies kaatuu, mutta hänen urhea Lotta-vaimonsa jää rintamalle pitämään kanttiinia ja huolehtimaan haavoittuneista sotilaista. Runo käsittelee Suomen sotaa v. 1808-09 ja se on fiktiivinen, mutta tiettävästi jo tässä sodassa suomalaiset naiset olivat mukana auttamassa sotilaita.

Lotta Svärd -yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 9.9.1920. Koko perustamisprosessiin vaikutti suuresti silloisen Suojeluskuntain Ylipäällikön eversti Didrik von Essenin vahva tuki. Varsinaisen toiminnan lasketaan kuitenkin alkaneen vasta 22.-23.3.1921, jolloin pidettiin ensimmäinen piiriedustajakokous Helsingin Upseerikasinolla. Tällöin keskusjohtokunnan puheenjohtajana oli Greta Krohn.


Maankattava Lotta Svärd -järjestö jaettiin piireihin,
jotka olivat yhteneväiset Suojeluskunta-järjestön kanssa.

Lotta Svärd -järjestön lakkauttaminen
Rauhan tultua monet suomalaiset järjestöt joutuivat tulilinjalle välirauhansopimuksen 21. artiklasta johtuen. Artiklassa todetaan, että Suomesta tulee lakkauttaa kaikki fasistiset ja puolifasistiset järjestöt. Fasistisen järjestön määritteli Neuvostoliiton Valvontakomissio. Suojeluskunnat lakkautettiin tällä perusteella 7.11.1944. Samassa yhteydessä ei kuitenkaan lakkautettu Lotta-järjestöä, toisin kuin yleensä virheellisesti luullaan. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin 23.11.1944. Lakkauttajana oli Valtioneuvosto, joka perusteli päätöstään Lotta Svärd -järjestön "liian läheisillä suhteilla Suojeluskuntiin".

Lotat ehtivät kuitenkin perustaa vain kaksi viikkoa ennen lakkauttamista Suomen Naisten Huoltosäätiön (nyk. Lotta Svärd Säätiö), jolle ehdittiin lahjoittaa osa järjestön omaisuudesta.